maanantai 30. elokuuta 2010

Parempi myohaan kun ei milloinkaan..


Kirjotan nyt vasta ensimmaista kertaa melkeen kuukauden oleskelun jalkeen, mutta hirveasti ei oo ollu aikaa aiemmin! 

Eli suomesta lahdettiin 5.8, perilla oltiin tosin vasta 6.8. Lentomatka sujui hyvin, ei meilla tainnu olla minkaanlaisia ongelmia! Seura oli ainakin ihan parasta(: Ensimmaiset paivat vietettiinkin sitten leirilla Rio de Janeirossa, jossa meita oli suurinpiirtein 50 vaihtaria vahan kaikkialta maailmalta, vaikka kylla tuntui silta etta kaikki oli Saksasta. Meita suomalaisia oli vaan nelja. Leirin jalkeen porukka haajantui eripuolille Brasiliaa. Onneksi mun kanssa samaan kaupunkiin tuli saksalaistytto Lara niin ei tarvinnut lentaa yksin, silla meidan eka lento Riosta São Pauloon oli myohassa, joten me missattiin se toka lento São Paulosta tanne meidan kaupungin laheiselle kentalle, jossa meidan hostperheet oli jo odottamassa.. Eli jouduttiin odottamaan joku 5-6 tuntia seuraavaa lentoa, ja oleiltiin sitten mukavasti hotellissa ja syotiin hyvin, lentoyhtion piikkiin tietysti(: 

Jokatapauksessa perille paastiin turvallisesti ja hostperheet sai varmasti mukavan ensivaikutelman molemmista kun laahustettiin koneesta ihan ylivasyneina matkustamisesta ja sekasin aikaerosta :D Seuraavan paivan sain onneksi nukkua ettei heti tarvinnut kouluun herata.
Ensimmaiset viikot menikin sitten ihan hujauksessa kun koko ajan piti olla menossa johonkin suuntaan ja esittaytya sukulaisille ja kavereille. Hauskaa kun olin taalla oikee nahtavyys, kun kadulla kavellessa joku saattoi huutaa etta " tuolla on se tytto suomesta ! " ja sitten ne tuli puhumaan, usein hyvin vahaisilla enkuntaidoilla viela.. Ja kylla ihmiset juttelemaan tulee vielakin, mutta kun pieni kyla on niin kaikki taitaa jo tietaa mut ni en enaa oo niin mikaan ilmestys :D ja en ma kuitenkaan niin kovin erinakonen ole kun naa paikalliset, etta mun ulkonakoa ihmeteltais sen kummemmin.

Ensimmaisena viikonloppuna oltiin perheen ja siskon kaverin kanssa " mokilla ". En ma tieda mikska sita pitais kutsua mutta sellanen alyton huvila tuolla joenvarrella, uima-altaat ja kaikki. Siella oli sitten serkut ja mummot ja tadit sun muut :D Oli tosi mukavaa, varsinkin kun serkut asuu USAssa niin niiden kanssa oli helppo jutella, kun puhuivat englantia siis.Muu aika onkin sitte menny kavereiden kanssa oleskeluun ja koulussa istuskeluun, siella tosin meinaa olla joskus vahan hankalaa ku ei oikee ymmarra viela mitaan, mutta pikkuhiljaa (: Mutta mun luokka on aivan mahtava!

Ihmiset on taalla tosi avoimia ja mukavia, joten kavereita oon saanu helposti. Ihmetyttaa vaan kun taalla koulu alkaa 7.00 ja loppuu siina sitten 12 maissa, niin kaikki menee suoraan kotiin, ja sitten vasta illalla lahdetaan liikenteeseen, arkenakin saatetaan tulla kotiin vasta 11 maissa, ja sitten pitais jaksaa aamulla herata taas kuudelta ?!? Noh on siihenki jo tottunu, koulun jalkeen aina paikkarit ja sit taas mennaan! Viikonloppuna sitten ollaankin 3-4 maissa vasta kotona..
Nyt taa elama on kylla rauhottunu jo aikalailla, ja oon ehtiny alottaa Portugalin opiskelunki ihan kunnolla, en ma viela oikeen mitaan puhu mutta aika paljon jo ymmarran!
Tassa nyt oli mun kuukauden kuulumiset lyhyesti :D eli hyvin menee, ei oo kulttuurishokkikaan iskeny, koti-ikava nyt on sillontallon mutta ei kovin suuri, itkenykkaa en oo viela kertaakaa ehtiny. Eikohan seki vaihe sitte jossai tule.

Jep, tanne ma rupeen sitte kuulumisiani laittelemaa ihan saannollisesti, tai siis ainaki yritan:)
Nyt lahen pistamaa pyykit koneesee ja sitte pelaamaan bilista!
Lisaan viela muutaman kuvan ihan vaa arsyttaakseni, varsinki Annia ku se kerran matkakuumetta siella potee..